Sailor of chaos
Kuvia, löytöjä ja ajatuskatkoja seikkailun varrelta.
sunnuntai 19. helmikuuta 2012
I am on my way, honey. Just don't know exactly where yet.
Myyntikärrystä ostettu olut kaunistaa junamatkan ja puhdistaa sielun viikonlopun työvuoroista. Pakkohan se siis oli ostaa. Kesää odotellessa (aasinsilta kuukausien takaisiin kuviin).
keskiviikko 8. helmikuuta 2012
Linksonia
http://closetvisit.com/
Yksi inspiroivimmista lempiblogeista. Diggailen erityisesti neitoa Jasmine Croissant, jonka pukeutumisfilosofia iskee: "Don't shop. Dance. Things come to you that way."
Niin just!
Samoin Cathy Cooper nousi välittämästi idoliksi upean hiuksistonsa ja olemuksensa ansiosta.
Note to self. MUISTA tehdä tarpeeksi kirppislöytöjä, luota visioon, sommittele vanhasta uutta, ole rohkea!
Yksi inspiroivimmista lempiblogeista. Diggailen erityisesti neitoa Jasmine Croissant, jonka pukeutumisfilosofia iskee: "Don't shop. Dance. Things come to you that way."
Niin just!
Samoin Cathy Cooper nousi välittämästi idoliksi upean hiuksistonsa ja olemuksensa ansiosta.
Note to self. MUISTA tehdä tarpeeksi kirppislöytöjä, luota visioon, sommittele vanhasta uutta, ole rohkea!
tiistai 7. helmikuuta 2012
Osuvasti kulutusvalinnoista
Muoviaterimiin tulee helposti tartuttua, jos niitä on tarjolla. Entäs sitten muovituopit? Take-away-kahvimukit? Nyt jo nousee käsi täällä virheen merkiksi.
Olen yrittänyt etenkin junamatkoilla kuljettaa mukanani kestomukia kofeiiniannoksia varten. Sen kanssa läträäminen tuntuu kuitenkin kaiken muun kamamäärän kanssa joinain päivinä ärsyttävän vaivalloiselta. Siitä voisi kuitenkin tehdä käsilaukun vakiokaman, koska se on pieni vaiva paremmasta kulutusvalinnasta ja hivenen puhtaammasta mielestä.
Muistamattomina päivinä voisi kostoksi itselle jättää kahvit juomatta, ihmejuoman vesijalanjälkikään kun ei valitettavasti ole parraasta päästä. Mutta jos nyt edes kultaista keskitietä. Ja kaunis on posterikin, nii.
Kuvalähde: Ainakin Posters for good
Olen yrittänyt etenkin junamatkoilla kuljettaa mukanani kestomukia kofeiiniannoksia varten. Sen kanssa läträäminen tuntuu kuitenkin kaiken muun kamamäärän kanssa joinain päivinä ärsyttävän vaivalloiselta. Siitä voisi kuitenkin tehdä käsilaukun vakiokaman, koska se on pieni vaiva paremmasta kulutusvalinnasta ja hivenen puhtaammasta mielestä.
Muistamattomina päivinä voisi kostoksi itselle jättää kahvit juomatta, ihmejuoman vesijalanjälkikään kun ei valitettavasti ole parraasta päästä. Mutta jos nyt edes kultaista keskitietä. Ja kaunis on posterikin, nii.
Kuvalähde: Ainakin Posters for good
keskiviikko 5. lokakuuta 2011
Aikavyöhyke
Note to self: Blogin aikavyöhykevalinta vaihdettu Tyyneltämereltä Suomeen. Tuntuu kyllä järkevämmältä, kun julkaisuajankohdat ei oo enää ihan niin kryptisiä, mutta jotenkaan ei enää enää tunnu yhtä eksoottisen rantaromanttiselta kuin ko. featuren tajumisen hetkellä. Onnistuin jo hetken kuvittelemaan itseni kaukaisen laguunin virtoja ratsastavaksi surffitytöksi. Karu totuus on kuitenkin Pendolino ja matka kohti Jyväskylää. Saahan omassa blogissaan paeta arkitodellisuutta? Jos valitsisikin aikavyöhykkeen päivän ja fiiliksen mukaan...
kouluhommia
perjantai 30. syyskuuta 2011
torstai 29. syyskuuta 2011
Kiire johonkin?
Kuva jokapäiväisestä elämästäni: juna, aseman kiskalta ostettu kahvi ja läppäri. Matkalla kouluun, kotiin, töihin tai kakkoskotiin, kaverin vierashuoneeseen, yövuoroon, susiaikaiseen aamutenttiin.
Pahimmillaan unista, raastavaa ja stressaantunutta. Riittämättömyyden tunnetta ja epämääräistä ikävää. Paskaa kahvia ja loputtomia dead-lineja. Pohjaanpalaneita koeputkia, väärintoimivia excel-taulukoita ja etanavauhtia valmistuva työselkkari.
Parhaimmillaan pysähtyneitä hetkiä höyryävän lattekupillisen kanssa, aamuvaloa ja maisemia, oppimisen flow. Oivalluksia, oikeita vastauksia ja herättäviä keskusteluita.
Toisaalta tämä taitaa olla vihdoin se viimeinen talvi. Loputtoman opiskelun loppu ja kauan odotettu alku.
Toistaiseksi voin vielä hetken vain olla matkalla sinne jonnekin. Toisaalta en malttaisi enää odottaa.
Pahimmillaan unista, raastavaa ja stressaantunutta. Riittämättömyyden tunnetta ja epämääräistä ikävää. Paskaa kahvia ja loputtomia dead-lineja. Pohjaanpalaneita koeputkia, väärintoimivia excel-taulukoita ja etanavauhtia valmistuva työselkkari.
Parhaimmillaan pysähtyneitä hetkiä höyryävän lattekupillisen kanssa, aamuvaloa ja maisemia, oppimisen flow. Oivalluksia, oikeita vastauksia ja herättäviä keskusteluita.
Toisaalta tämä taitaa olla vihdoin se viimeinen talvi. Loputtoman opiskelun loppu ja kauan odotettu alku.
Toistaiseksi voin vielä hetken vain olla matkalla sinne jonnekin. Toisaalta en malttaisi enää odottaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)










